Aina hyvä sää.

 Aina on hyvä sää juosta. Se on vain asenne- ja pukeutumiskysymys.

Jos Suomessa kävisi lenkillä vain silloin, kun on hyvä ilma, ei montaa lenkkiä vuodessa tarvitsisi tehdä.

Ainakin tällä viikolla on juoksuolosuhteet olleet joka päivä erillaiset. Alkuviikosta sai juosta melkein kuivilla ja puhtailla kevyenliikenteen väylillä ( ainakin täällä kaupungissa ).

Keskellä viikkoa alkoi räntäsade ja lenkin sai luistella läpi sohjossa.

Ja tänään... On lunta satanut jo jonkin verran. Luvassa siis lähipäivinä lisää sohjoa ja ropakkoa.

Se on kyllä kumma, että silloin kun toivoo että lunta tulisi ja sitä olisi kunnolla. Ei siitä ole tietoakaan. Ainakaan täällä meillä ei parii talveen ole ollut kunnolla lunta. Ja nyt, kun toivoo, että lumet sulaisi kokonaan pois, tulee sitä vaan lisää. Mutta niinhän tuntuu käyvän joka kevät.

Miestäni ei tosin säävaihtelut  juuri hetkauta. Lenkki juostaan vaikka taivaalta sataisi sammakoita ja puukkoja.

Itsekkin olen onneksi jo saavuttanut sen pisteen treenaamisessa, että lenkille tulee lähdettyä kelissä kuin kelissä, jos niin on aikaisemmin suunnitellut tekevänsä.

Tottakai on aina mukavampaa juosta kun olosuhteet on hyvät ja aurinko paistaa. Mutta eniten olen itseeni tyytyväinen juuri silloin, kun olen rämpinyt lenkkini läpi huonossa kelissä. Vaikka treeni olisikin tuntunut raskaalta ja olosuhteet olisivat olleet suorastaan hanurista, on sellaisen lenkin jälkeen kaikista eniten voittajafiilis. Juuri siitä syystä, että on saanut itsensä sohvalta ylös ja ulos säästä huolimatta.

- Asenne ratkaisee. -