sunnuntai 3. toukokuuta 2015

Treeniä ja sairastelua.

Meillä on tosiaan tämä viikko vietelty enemmän ja vähemmän räkätaudin kourissa. Poika aloitti maanantai-iltana, mies vappuaattona ja tytötkin ovat köhineet pari päivää. Itse olen vielä toistaiseski säästynyt suuremmilta, mutta saa nähdä kuinka tulevan viikon treenien käy. 

Siltä varalta, jos itsekkin sairastun ja joudun pitämään pakkolepoa, kävin eilen juoksemassa vähän pidemmän lenkin.



Uusia maisemiakin tuli lenkin varrella nähtyä, kun tossut kulki osin eri reittejä kuin aikaisemmin. Edellisen päivän herkkutankkauksen ansiosta kroppa oli täynnä energiaa ja jalka nousi yllättävän kevyesti. Tarkoitus oli juosta vähintään 15 km, mutta hiukan innostuin.



Kilometrejä kertyikin siis 23, mikä on minun uusi matka ennätykseni. Eikä tuo keskivauhtikaan hullumpi ollut. Peruslenkeillä vauhtini on ollut tähän asti noin 6:50.

Muutaman pikku pysähdysen tein matkan varrella. Otin tuon yhden kuvan, vastasin viestiin pikaisesti ja otin yhden maakosketuksen. Loppumatkasta tossu ei noussut enää tarpeeksi korkealle ja juostessani epätasaista hiekkatien pätkää ( n. 19 km:n kohdalla ) tossuni tökkäsi kiveen. Yks kaks olin mahallani maassa, polvet ja kämmnet hiekassa. Kirosin, nousin ylös, putsasin polvet, suoristin selän ja päästin pyöräilijän menemaan ohi. Ennen kaatumista olin jo päättänyt tavoitella uutta ennätystä. Polvet murolla jatkoin matkaa, mutta koska mihinkään paikkaan ei sattunut, en luovuttanut. Myöhemmin päivällä polvet tosin tuntuivat hiukan jäykiltä ja kyykkistely oli vähän nihkeetä.

Kotiin päästyäni olin todella tyytyväinen itseeni. Mieheni todennäköisesti tunsi suolaa haavoissaan, kun fiilistelin hänelle suoritustani. Hän kun ei ole päässyt flussan takia treenaamaan muutamaan päivään. Onneksi hänellä on kevennetty viikko, niin sairastelu ei ota päähän ihan niin paljoa kuin muuten. 

Ihan koko viikkoa ei mieheni ole ollut jouten. Maanantaina hän teki crossfit-tyylisen harjoituksen salilla sekä tiistaina pyöräillen kertyi kilometrejä 35. Keskiviikko meni asioita hoitaessa ja torstaina pikkulenkki venähti 19 kilometriseksi.

Mieheni edellinen treeniviikko olikin ihan toisenlainen.



Mieheni ei oikein aina malta huilata tarpeekis, joten välillä tälläinen "pakkolepo" tulee varmaan ihan tarpeeseen. 

Tovotaan tosin, että flussa alkaa helpottaa ja mieheni pääsee pian lenkille ennen kuin hän alkaa hyppiä seinille...







2 kommenttia:

  1. Tarkkailetko syömistä ennen lenkkejä? Mitä sinä tai miehesi syötte ennen pitkistä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ennen lenkkiä lähinnä välttelen syömästä sellaisia ruokia joiden tiedän nousevan kurkkuun juostessa, kuten omena, maustekurkku, maksamakkara ja meetvursti. Useimmat lennkini juoksen aamupäivästä, jolloin pohjalla on aamupala, puuroa marjoilla ja vähän rahkaa ja teetä. Jos tiedän, että yritän pidempää matkaa syön lisäksi vielä voileivän. Mieheni syö ennen lenkkiä yleensä rahkan sekä mysliä+puurohiutaleita maidolla. Jos tavoitteena on 20-30 km:n lenkki, syö hän suht tavallisesti. Jos taas tarkoitus on juosta 40-50 km syö hän hiilareita enemmän aamulla ja edellisenä iltana.

      Poista