Mieheni


Mieheni on vuonna 1975 syntynyt rakennusalan ammattilainen,
jolle urheilu ei ole pelkkä harrastus vaan elämäntapa. 

Juokseminen on ollut aina se ykköslaji. 

Omena ei ole kauas puusta pudonnut.
Urheiluvimma näyttää periytyneen isältä, joka on myös aina menossa. 

Pakkolepo juoksusta saa hänet hyppimään seinille ja silloin hän yleensä keksii
jonkin remppaprokkiksen kotona.

Muutama vuosi sitten mieheni kiinnostui ultramatkoista. 
(Mitä pidempi matka, sen tyhmempi mies. Tämän kuulin eräällä maratonristeilyllä.) 
Maratonit olivat siihen asti riittäneet haasteeksi.

Takana on 10 virallista maratonia, viisi Pirkanhölkkää, viisi virallista puolikasta,
viisi Pyynikkijuoksua ja nyt juostuna on seitsemän epävirallista ultramatkaa (50km).

Juoksukilometrejä on kertynyt lukemattomia
ja tossupareja on kulutettu puhki yhdet jos toisetkin.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti