sunnuntai 1. marraskuuta 2015

Tavoitteet vuodelle 2016.

 
Katse kohti tulevaa.
 
 
Leppoisa lepopäivä tuli eilen vietettyä ja vähän huushollia laitettiin järjestykseen. 
Meillä kun ei sen kummemmin vietetty pyhäinpäivää eikä myöskään halloweenia.
 
Mies kyllä kävi hilpaisemassa kevyen yhdeksän kilometrin verryttelylenkin illemmalla ennen saunaa ja tänään oli vuorossa taas pitkälenkki. Minun sunnuntai-iltapäivä kului herkutellessa ja korttia pelatessa. 
Kiitos vielä Tanjalle, Sadulle ja Emmalle seurasta.


Perjantaina oli niin sumuista koko päivän, ettei päivä tuntunut valkenevan ollenkaan. Myös viikonloppu on ollut aika harmaa.


Huomenna on minun kyllä syytä ampaista aamusella lenkille. 
Sen verran hyvin on tänään tullut tankattua. Miehellä onkin lepopäivä tiedossa maanantain kunniaksi.


Alkuviikosta oli vähän aurinkoisempaa.


Itse en ole aijemmin treenannut kovinkaan tavoitteellisesti. Lähinnä olen vain pyrkinyt parantamaan yleiskuntoani. 
Nyt on kuitenkin asetettu ensimmäinen kunnon tavoite jota kohti aloitan treenaamaan. 
 
Tarkoitus olisi nyt juosta se ensimmäinen maraton tulevana vuonna. 
Muutaman epävirallisen puolikkaan olen tänä vuonna juossut, mutta en yhtään virallista.
 
Maratonin ajankohdaksi on valittu elokuu ja HCM 2016.
Aijomme juosta siellä siis molemmat. Tosin  meillä tulee olemaan hiukan eri tavoitteet. 
Minä yritän suoriutua kunnialla maaliin asti ja mieheni lähtee parantamaan maraton aikaansa.  
Hän saa varmaankin odotella minua maalialueella parikin tuntia.
 
 
Jokunen lenkki tuli tällä viikolla käveltyä rattaiden kanssa. Minulle hyvää pk-treeniä.
 
 
Olen asettanut itselleni myös toisen tavoitteen. Ryhdin parantamisen. 
Olen meinaan huomannut usein istuvani ja käveleväni hartiat kumarassa. Nyt olen viikon ajan pyrkinyt tietoisesti, 
varsinkin kävellessä, oikaisemaan ryhtini. Kummasti vaan väsyy keskivartalon lihakset vielä. Korsetti vaatii vielä rutkasti töitä ennen kuin meno on ryhdikästä ilman suurempia ponnistuksia. 
 
 
Ryhtiä yläkroppaan leuanvedoilla.
 
 
Tietysti en pistäisi pahaksi, jos saisin saavutettua hiukan tiiviimmän olemuksen ennen maratonia. En meinaa tuosta asiasta ottaa turhia paineita, sillä minulla tuppaa olemaan on/of suhde salilla käyntiin ja jumppaamiseen. Monesti aijemmin olen saanut aikaiseksi itselleni vain turhaa lisästressiä, kun olen päättänyt saavutella muutaman kilon pudotusta tai senttien karistusta. Tiedän olevani ihan normaalipainoinen, mutta paremmasta lihaskunnosta olisi hyötyä myös juostessa.  
 
 
Keskiviikkoaamun tunnelmia.
 
 
Tällä viikolla minulle kertyi jalkaisin kuljettuja kilometrejä 58,9 joista 18,5 juoksua. 
Tyytyväisin olen keskiviikon lenkkiini, jonka tein hetken mielijohteessa lasten haun yhteydessä.


Keskiviikon lenkin lukemat.


Ensin juoksin koululle. Hain eskarilaisen sisältä ja katsoin, että tytöt lähtevät kävelemään kotiinpäin. Sitten juoksin samaa reittiä takaisin. Mittarin akku riitti juuri ja juuri lenkin loppuun asti ja olin kotona ennen tyttöjä vaikka matkani oli puolet pidempi kuin heillä. Sen verran paljon on tuota koulun ja kodin väliä tahkottu, että voin turvallisin mielin antaa tyttöjen kulkea tuon matkan kaksistaan. Ja jossain vaiheessa heille on kuitenkin annettava vastuuta ja tilaa.

Perjantain lenkki olikin taas kaikkea muuta kuin lennokasta menoa. Yritin tarkoituksella himmailla ja ottaa rennommin. Jalat oli todella raskaat, mutta 5,5 kilometrin lenkki tuli kuitenkin tehtyä.


Reilun 50:n askelkyykyn mittainen laituri.


Tällä viikolla innostuin myös tekemään kyykkyjä kolmena päivänä. Maanantaina ja perjantaina tein askelkyykkyjä (2x50) pitkin laituria lenkin yhteydessä. Lisäksi tein 3x12 hyppy+syväkyykky maasta laiturille. Kotiin olikin sitten kiva tepsutella viimeinen kilometri, kun jalat olivat tönköt kuin puupökkelöt. Keskiviikkona käytiin pitkästä aikaa anoppilan salilla. Siellä tuli tehtyä kyykkyjä tanko (20kg) lisäpainona sekä lisäksi penkkipunnerrusta, leuanvetoja, vatsoja ja vähän kahvakuulaa tuli heiluteltua.


Miehelleni kertyi viidellä lenkillä yhteensä 110 kilometriä. Pisin oli tämän päiväinen 41 km ja lyhin eilinen ysi. 
Kolme muuta olivat n. parikymppisiä.

Mieheni toinen tavoite ensivuodelle on osallistuminen Wihan kilometrin sataselle. Alunperin hänellä oli tarkoitus juosta jo tänä vuonna, mutta syksyn sairastelu ja aikataulu muutokset siirsivät osallistumista vuodella. 




Koskaan ei tietenkään tiedä mitä matkan varrella keksimme. 
Aina voi tulla uusia tavotteita mukaan, mutta nyt ainakin nuo aijemmin mainitut mielessä 
jatkamme pk-treenejä ja keräämme voimaa sekä kasvatamme kestävyyttä.
 
 








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti