maanantai 13. huhtikuuta 2015

Puolikas ja maratoni.

Yksi treeniviikko taas takana ja uutta viikkoa aloitellaan.

Viimeviikko oli miehelleni kevyempi treeniviikko ja minulle taas tuli ennätyskilometrit.

Otsikolla viittaan minun ja mieheni pitkiinlenkkeihin, jotka juoksimme viikonloppuna.
Minä suoriuduin lauantaina elämäni ensimmäisestä puolikkaasta, epävirallisesta tosin. 

 
Olen tosi tyytyväinen suoritukseeni ja yllätyin että keskiaika jäi alle seitsemään minuuttiin. Lenkkikaverini meinaan piti huolen siitä, ettei reitti ollut mikään kevyt ja tasainen. Reitille osui ainakin seitsemän pitkää ja raskasta nousua. Mutta se mikä ei tapa se vahvistaa. Myöhemmin jaksoin kuitenkin vielä lähteä perheeni kannsa n. neljän kilsan iltakävelylle.



  Sunnuntain otinkin sitten kevyemmin.


Tosin ulkoilin lasten kanssa pari tuntia. Tytöt pyörili ja minä työntelin vaunuja perässä. Kävelykilometrejä kertyi 5,6.

Sillä aikaa mieheni oli omalla pitkällälenkillään. Hän päätti kevyen viikonsa maraton-mittaiseen juoksuu. Aikaisemmin viikolla hän juoksi yhden 18 km lenkin keskiviikkona, pyöräili 45 km torstaina, 15 km perjantaina ja 52 km lauataina sekä teki kaksi salitreeniä.

Minä juoksin pitkänlenkin lisäksi maanantaina 16 km ja keskiviikkona 8 km. Noista kahdesta suorituksesta olenkin jo kertonut edellisessä jutussa. Yhteensä juoksin siis 45 km. Aikaisemmilla viikoilla kilometrit ovat jääneet alle kolmeenkymppiin. Jonkun verran tuli tehtyä myös lihaskuntoharjoituksia sekä parina päivän käveltiin koululaista vastaan ja kierrettiin yhdessä mutkan kautta kotiin.


Tänään kävin juoksemassa kevyen pk-lenkin. Sen verran painoi viikonlopun pitkälenkki jaloissa, että pelasin varman päälle ja otin keskimmäisen muksun mukaan. Kun tytär pyöräili vierellä, kiinnittyi huomio enemmän häneen kuin ranteessa olevaan mittariin ja vauhti pysyi maltillisena. Matkaa meille kertyi 6,5 km. Hyvin jaksoi kohta 6v. tytär pyöräillä mukana, vaikka oli vasta kolmas pyöräily kerta tälle keväälle. Neljän kilsan kohdalla rupesi vauhti hiukan hiipumaan, joten pieni pätkä edettiin ihan kävelyvauhdilla ja yksi pieni taukokin pidettiin. Mutta tsemppauksella ja pienellä työntöavulla ylämäissä jaksettiin hienosti kotiin asti.

Loppuviikosta onkin tiedossa erikoisohjelmaa, kun meillä vietellään synttärikekkereitä. Eiköhän sitä silti kerkeä jonkunlaisia treenejä tekemään...

2 kommenttia:

  1. Kiva blogi sinulla! Jään jatkossakin seurailemaan kirjoituksiasi :)

    Mutta kännykällä blogiisi on lähes mahdoton kommentoida robottivarmistuksen takia!
    -Nini

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla että blogini kiinnostaa. Kiitos myös huomautuksesta, otan asian huomioon asetuksissa. :)

      Poista